Kasvualusta

Kasvualusta on kaiken perusta

Kasvualusta on kasvillisuuden menestymisessä kaiken lähtökohta. Kasvien menestyminen perustuu muutamaan perustekijään.

• kannattaa hankkia valmiita kasvualustaseoksia, koska niiden rakenne, happamuus ja ravinnepitoisuus on tutkittu ja tuotanto valvottua. Kaupallisesti toimivien kasvualustavalmistajien pitää olla rekisteröitynyt.
• jokaisen kasvualustaerän mukana tulee olla tuoteseloste, josta käyvät ilmi tuotteen ominaisuudet
• kaupallisesti valmistetuissa kasvualustoissa on huomattavasti vähemmän rikkakasveja kuin peltomullassa
• kaupallisesti valmistetuissa kasvualustoissa on eri käyttötarkoituksiin valmistettuja tuotteita, muun muassa alppiruusuille hapan kasvualusta

Istutusalueet ja nurmikon pinta viimeistellään niin, ettei jää vettä kerääviä painanteita. Istutusalueen keskikohta jätetään noin 5 senttiä reuna-alueita korkeammalle. Pinnan kaltevuus tulisi olla noin 2 %, eli 2 cm metrin matkalla.

Rakennuksen sokkelin vieressä istutusalueen kaltevuuden tulee olla 5 % sokkelista poispäin kolmen metrin päähän. Istutusalueen ja sokkelin väliin voi jättää kivetyn ja murskepohjaisen alueen.

Sidottu päällyste (kiveys), reunatuki ja kasvualustan pinta ovat samassa tasossa.

Sitomattoman päällysteen (hiekkakäytävä) vieressä kasvualusta jätetään 2 cm korkeammalle, nurmikolla 5-10 cm korkeammalle.

Oikeat kasvualustamäärät

Kasvualustan suosituspaksuudet ovat:

• nurmikko 20 cm
• pienet perennat 20 cm, keskikokoiset perennat 30 cm, isot perennat 40 cm
• sipulikasvit 20-40 cm
• ryhmäruusut 50 cm
• köynnökset 50 cm
• pienet pensaat 40 cm, isot pensaat 60 cm
• pienet puut 60 cm, isot puut 80 cm

Pohjamaan merkitys

Kasvualustan alla olevan pohjamaan rakenne vaikuttaa kasvien hyvintointiin. Jos pohjamaa on hyvin vettä läpäisevää, soraa tai hiekkaa, kasvualustan kooksi riittävät ohjearvon  mukaiset kuopat. Jos pohjamaa on huonosti vettä läpäisevää, savea tai hiesua, kasvit voidaan istuttaa esimerkiksi seuraavasti.

1. Kasvualustalle ei kaiveta kuoppaa, vaan kasvualusta levitetään loivaksi kummuksi pohjamaan päälle. Korotuksen voi tehdä myös reunustamalla istutusalueen turveharkoilla tai muurikikivillä.
2. Kaivetaan koko istutusalueen kokoinen monttu. Pohjamaan päälle laitetaan soraa ja alue salaojitetaan. Lopuksi alue täytetään kasvualustalla.

Nurmikon perustamisessa on tärkeää tasoittaa pohjamaa. Jos pohjamaahan jää kuoppia, kasvualusta painuu kuoppien kohdalla. Tästä seuraa helposti talvivaurioita, koska kuoppiin jää vettä ja jäätyy talvella.

Katteet

Kasvillisuusalueiden pinta voidaan peittää erilaisilla katteilla. Tavallisimpia katevaihtoehtoja ovat kuorikate, katekangas, erilaiset murskeet (hiekka, sepeli), koristehiekat, koristekivet.

Kateella saavutettavat edut:

• kate estää rikkakasvien kasvua
• kate vähentää veden haihtumista kasvualustasta ja tasaa lämpötilaeroa kasvualustassa
• edistää mikrobien toimintaa, kun maa pysyy kosteampana

Eloperäiset katteet ovat yleensä puunkuorta tai puuhaketta. Tätä katetta levitetään maanpinnalle istutustyön jälkeen 5-8 sentin kerros. Ruohosilppu käy katteeksi kotipihoissa. Sitä levitetään pari kertaa kesässä noin 10 sentin kerros, ei enää myöhään syksyllä.

Katekankailla estetään tehokkaasti rikkakasvien pääsy istutuksiin pohjamaasta. Kangas sopii erityisesti käytettäessä pinnassa koristekiviä tai -soraa. Kangas estää koristesoran sekoittumista kasvualustaan. Suodatinkangasta ei pidä käyttää katekankaana, sillä se heikentää veden imeytymistä maahan.

Hyvä vaihtoehto katteiden käytölle on istuttaa maanpeitekasveja. Parin ensimmäisen vuoden aikana on tärkeää kitkeä säännöllisesti rikkakasvit pois. Tämän jälkeen tiheä peittokasvusto estää tehokkaasti rikkakasvien iskeytymistä.