Perennat

Perennat ovat monivuotisia kasveja

Perennoja, eli monivuotisia ruohovartisia kasveja on kaikenlaisiin kasvuolosuhteisiin. Puutarhassa käytettävä lajimäärä on hyvin laaja. Valikoima kasvaa huomattavasti, kun mukaan  lasketaan eri lajien lajikkeet sekä yhä enemmän pihoissa ja puutarhoissa käytettävät luonnonkasvit, kuten heinät.

Perennoihin tutustuminen kannattaa aloittaa vahvoista ja ilmastollisesti kestävistä perusperennoista. Tutustumista voi vähitellen laajentaa kokeilemalla isoja yksittäisperennoja ja erikoisuuksia. Perennojen joukkoon soveltuvat erittäin hyvin sipulikasvit, koska perennojen lehdet kuolevat talveksi pois ja sipulikasvit nousevat keväällä ensimmäiseksi pintaan ennen perennojen uutta kasvua.

Perennaryhmää suunnitellessa on hyvä huomioida muutama perusasia:

  • pienet perennat eteen, isot ryhmän keskelle, jos ryhmää katsotaan useammasta suunnasta tai taakse yhdestä suunnasta katsottaessa
  • lehtien ja kukinnan yhteensopivuus ryhmässä
  • kasvutapa ja -muoto
  • leviävyys ja peittävyys
  • kasvupaikan valoisuus
  • kasvupaikan kosteusolosuhteet

Perusta perennaryhmä kunnolla

Perennojen viihtymiseen vaikuttaa ratkaisevasti, miten hyvin kasvupaikka on valmistettu. Tarvittaessa kasvupaikka salaojitetaan, kasvualusta parannetaan ja tarvittaessa vaihdetaan uuteen kasvualustaan, lannoitetaan, kalkitaan ja rikkakasvit hävitetään.

Perennamaan muoto vaikuttaa myös kasvien  viihtymiseen. Kasvualustan pinta muotoillaan mielellään kummuksi, joka on ympäröivää maata lämpimämpi ja siinä ei vesi seiso.

Perennaryhmä eristetään ympäröivästä nurmikosta tai käytävästä maahan upotettavilla reunakivillä, nurmikonrajaajilla tai laudalla.

Kasvualustan puhtaus rikkakasveista on tae perennojen viihtymiselle. Perennat eivät pysty kilpailemaan voimakkaiden rikkakasvien kanssa.

Perennojen istutusväli

Perennoilla istutusväli riippuu taimen koosta ja kasvin leviämisnopeudesta. Kasvin tulisi peittää sille varattu kasvualue viimeistään toisena kasvuvuonna istutuksen jälkeen.

Kasvualustan syvyys taimiväli
Maanpeiteperennat 30 cm 30-40 cm
Pienet perennat 20 cm 15-25 cm
Keskikokoiset perennat 30 cm 30-40 cm
Isot perennat 50 cm 50-70 cm
Suuret, voimakkaasti leviävät perennat 50 cm 80-100 cm

Perennat istutetaan entiseen kasvusyvyyteen eli juuripaakun pinta tulee samaan tasoon maanpinnan kanssa. Poikkeuksena pionit, jotka istutetaan pari senttiä entistä kasvusyvyyttä syvempään.

Perennojen hoito

Perennojen hoidossa tärkeintä on huolehtia kasvien hyvästä kasvukunnosta. Rikkakasvit poistetaan, ensimmäisinä kahtena kasvuvuonna kastellaan kuivina jaksoina ja lannoitetaan tarpeen mukaan.

Syksyllä perennojen lehtiä ei yleensä poisteta. Ne suojaavat kasvin kasvupistettä syksyn pakkasilla, kevääseen mennessä lehdet ovat yleensä jo maatuneet.

Jakaminen elvyttää

Vanhat perennakasvustot saa elvytettyä jakamalla juurakot ja istuttamalla ne uudelleen kunnostettuun kasvualustaan. Loppukesällä ja syksyllä kukkivat lajit jaetaan keväällä, kevätkukkijat syksyllä. Keskikesällä jaettaessa kasveja joutuu kastelemaan huolellisesti.

Jakotaimeen pitää jäädä runsaasti terveitä juuria ja ainakin yksi kasvupiste, josta uudet versot lähtevät kasvuun.

Useimmat perennat saavat olla kasvupaikallaan 10-15 vuotta jakamatta ennen kuin kukinta alkaa hiipua. Kaikkia lajeja ei tarvitse jakaa lainkaan. Isotöyhtöangervon tyvi on puumainen, joten jakaminen on vaikeaa. Akileijoilla ja lupiineilla on pääjuuri, joka tuhoutuu jaettaessa. Tällaiset lajit lisätään siemenistä.

Suikeroalpi kukkii kauniisti kesällä, se sopii erittäin hyvin kivikkoryhmään. 

Kuva Teija Tuisku.

Lue lisää aiheesta

Ei kuvaa
Perennoja valittaessa yksi tärkeimpiä valintatekijöitä on kasvupaikan valoisuus ja kosteustila.