Suositeltavia pikkulehtipuita

Pieneen pihaan kannattaa istuttaa täysikasvuisena pienen kasvutilan vaativia pikkulehtipuita. Muutamat lajit ovat monikäyttökasveja, eli niillä on koristearvon lisäksi myös hyötymerkitystä. Ne tuottavat marjoja tai hedelmiä ihmisten ja lintujen ruoaksi.

Omenapuut (Malus)

Omenapuut ovat ehkä tärkein lajiryhmä monikäyttökasveista kotipihoissa. Omenapuut sietävät hyvin leikkausta, itse asiassa hyvän omenasadon turvaamiseksi omenapuita tulisi leikata suhteellisen säännöllisesti. Leikkaus tehdään keväisin, leikkauksella puut pyritään pitämään suhteellisen matalina. Koristeomenapuita ei juuri leikata. Omenapuut tarvitsevat valoisan ja ravinteikkaan kasvupaikan. 

Luumut ja kirsikat (Prunus)

Luumut ja kirsikat ovat runsaasti kukkivina pikkupuina pihan väriläiskiä. Lisäksi monien lajien hedelmät ovat syötäviä. Taimet istutetaan aurinkoiseen ja tuulensuojaiseen kasvupaikkaan. Kasvi hyötyy kohopenkistä. Luumut ja kirsikat leikataan vain tarvittaessa loppukesästä tai varhain keväällä. Keväällä luumuilla ja kirsikoilla on kumivuotoa, joten silloin ei leikata. Esimerkkinä kirsikoista hapankirsikka (Prunus cerasus), joka kasvaa 3 - 6 metrin korkuiseksi pikkupuuksi. Sillä on 2 - 5 kukkaa sarjamaista kukintoa kohti. Hedelmä on syötävä, punainen luumarja. Menestyy Etelä-Suomessa.

Pilvikirsikka (Prunus pennsylvanica) kasvaa 5 - 10 metrin korkuiseksi pikkupuuksi. Puulle tyypillinen ominaisuus on kiiltävä, punaruskea kuori. Lehdet ovat puhjetessaan punaruskeat, syysväri on vaaleankeltainen. Kukinnot ovat valkoiset, melko kookkaat. Sopii hyvin yksittäispuuksi tai ryhmään. Pilvikirsikka on kestävä Etelä-Suomesta Ouluun asti. Pilvikirsikka ei juuri hoitoa tarvitse. Puuta ei mahlavuodon takia leikata keväällä.

Rusokirsikka (Prunus sargentii) kasvaa 3 - 6 metrin korkuiseksi pikkupuuksi. Se on leveälatvuksinen puu, jonka kuori on kiiltävä, tummanruskea. Runsas kukinta on vaaleanpunainen. Ne aukeavat lehtien puhkeamisen aikaan toukokuussa. Koristearvo on perustuu todella runsaaseen ja näyttävään kukintaan. Myös lehdistön kaunis kevät- ja syysväri lisäävät koristearvoa. Sopii yksittäispuuksi ja ryhmiin. Menestyy aivan eteläisessä Suomessa. Sopiva kasvupaikka on lämmin, suojaisa ja aurinkoinen. Rusokirsikkaa ei juuri leikata, sopiva aika loppukesä.

Pihlajat (Sorbus)

Sorbus ´Dodong´.

Sorbus intermedia.

Pihlajat ovat koristeellisia ympäri vuoden, sillä talvisin muuten kaljua kasvia koristavat värikkäät marjat. Pihlajat ovat vaatimattomia kasvupaikan suhteen. Juuristo kasvaa hyvässä kasvupaikassa syvään, heikossa pinnanmyötäisesti. Pihlajan suvusta löytyy erikokoisia ja -muotoisia lajeja. Esimerkkinä kotipihlaja (S. aucuparia), riippapihlaja (S. aucuparia ´Pendula´), suomenpihlaja (S. hybrida) ja ruotsinpihlaja (S. intermedia). 

Amerikanpihlajan (Sorbus americana) marjat syysväreissä. Kuva Seppo Närhi.

Tuomipihlajat (Amelanchier)

Amelanchier alnifolia.

Tuomipihlajat ovat runsaasti kevätkesällä kukkivia, terveitä pensasmaisesti tai pikkupuuna kasvavia yksilöitä. Ne kasvavat nopeasti ja ovat varsin lyhytikäisiä. Tuomipihlajat kestävät hyvin leikkausta.

Isotuomipihlaja (Amelanchier spicata) vesoo runsaasti, kun kasvi leikataan alas.

Orapihlajat (Crataegus)

Orapihlajat voivat kasvaa puuksi tai pensaaksi. Ne sietävät kuivuutta ja leikkausta. Orapihlaja on suosittu aitakasvi. Puumaisena kasvia ei juuri tarvitse leikata.

Pajut ja salavat (Salix)

Pajut ja salavat ovat nopeakasvuisia ja lyhytikäisiä. Ne sietävät voimakastakin leikkausta sekä kasvuolosuhteiden muutoksia.  Pajut viihtyvät runsaassa valossa ja kosteassa maassa. Salix-suvussa on paljon meillä menestyviä lajeja, esimerkkinä hopeapaju (S. alba ´Argentea´), raita (S. caprea), terijoensalava (S. fragilis ´Bullata´), villapaju (S. lanata), kääpiöpunapaju (S. purpurea ´Nana´) ja halava (S. pentandra).

Visakoivu (Betula pendula var. carelica)

Visakoivu (Betula pendula var. carelica) on erikoinen rauduskoivun muunnos, jonka tunnistaa kuhmuraisesta, matalasta ja usein monihaaraisesta rungosta. Visamuunnos on ainakin osittain perinnöllinen ominaisuus, sillä visakoivun siemenistä lisätyistä taimista noin puolella on tämä ominaisuus. Visakoivu sopii koristepuksi yksittäin tai ryhmänä istutettuna. Se vaatii kuitenkin tilaa, sillä vanhemmiten visakoivun latvus tulee leveäksi. Visakoivu menestyy koko maassa.

Kuvat Ella Räty.