Suositeltavia pienikokoisia havupuita

Havupuiden lajivalikoima on viime vuosina Suomessa monipuolistunut. Pihoissa käytetään yhä enemmän kasvutavaltaan hyvin erilaisia havukasveja. Valittavana on pystykasvuisia ja puumaisia, pensasmaisia ja matalia - jopa maata pitkin kasvavia havukasveja. Kasvutavan lisäksi havukasvilajien välillä on eroja neulasten värityksessä, neulasten muodoissa jne.

Tässä muutamia esimerkkejä suomalaisiin pihoihin sopivista pikkuhavukasveista.

Katajat (Juniperus)

Kääpiökataja, Juniperus communis ´Repanda´.

Juniperus communis, katajan pylväsmuoto.

Katajat viihtyvät aurinkoisilla, kuivilla ja niukkaravinteisilla kasvupaikoilla. Jos tontilla on kotimaisia katajia, niiden säilyttämistä kannattaa harkita, koska katajat ovat varsin hidaskasvuisia. Jotta kataja pysyy tiiviinä ja muodoltaan kauniina, sen pitää saada riittävästi valoa. Kotimainen kataja (J. communis) on kasvutavaltaan hyvin vaihteleva. Pensasmaisen katajan lisäksi siitä löytyy puumaisia, kapeakasvuisia pilarimuotoja ja maanmyötäisiä muotoja.  Kataja on kestävä koko Suomessa. Kataja menestyy parhaiten aurinkoisella, kuivalla paikalla - varjossa sen neulaset saattavat tuhoutua sienitautien takia. Luonnosta katajan siirto onnistuu harvoin. Viljelty taimi lähtee varmasti kasvuun.

Laakakataja (Juniperus horizontalis) kasvaa maanmyötäisesti, versojen korkeus luokkaa 20 - 30 senttiä. Käyttöarvo perustuu hyvään peittävyyteen. Muutamassa vuodessa kasvi levittäytyy kasvutilaansa. Ensimmäisinä vuosina istutuksen jälkeen rikkakasvit on torjuttava. Lajike on kestävä aivan eteläisessä Suomessa. Kasvupaikka aurinkoinen / puolivarjoinen, kuiva tai laiha hiekka-soramaa. Savimaassa laakakataja ei menesty. Laakakatajasta on myös värimuunnos, sinilaakakataja. 

Tuijat (Thuja)

Komea tuija-aita Marketanpuistossa. Kuva Seppo Närhi.

Tuijat ovat puolivarjon ja runsasravinteisen maan puita tai pensaita. Tuijan suvussa on kasvutavaltaan erilaisia ja erikokoisia lajeja ja lajikkeita.

Tuijaa näkee paljon istutettavan aurinkoiseen paikkaan ja aidanteeksi. Kasvi on istutusta seuraavina vuosina hyvin herkkä kevätauringon kuivattavalle vaikutukselle. On erittäin tärkeää, että tuijat suojataan erityisesti aurinkoisissa paikoissa harsoilla tai kankailla. Suojat poistetaan vasta, kun maa on sulanut ja kasvi saa taas vettä maasta.

Kanadantuija (Thuja occidentalis) voi kasvaa meillä 12 metrin korkuiseksi, avoimella paikalla hyvin tuuheaksi, kartiomaiseksi puuksi. Kanadantuija sopii yksittäiskasviksi tai ryhmiin. Sitä voi käyttää myös leikattavana aidanteena. Talvenkestävä Etelä- ja Keski-Suomessa. Se on varsin vaatimaton kasvupaikan suhteen. Kaupassa on paljon lajikkeita. 

Kaupassa on myös muun muassa koreantuijaa (T. koraiensis).

Marjakuuset (Taxus)

Marjakuuset jäävät Suomen olosuhteissa yleensä pensasmaisiksi. Ne viihtyvät varjoisassa ja tasaisen kosteassa sekä ravinteikkaassa kasvupaikassa. Neulaset ruskettuvat herkästi kevätauringossa, jos kasvia ei suojata. Etelä-Suomessa menestyviä lajeja ovat mm. japaninmarjakuusi, Taxus cuspidata ja kartiomarjakuuset, T. x media. Kartiomarjakuusesta on muun muassa pystykasvuinen ´Hicksii ´-lajike.

Marjakuusen vihreät oksat ja siemenet ovatmyrkyllisiä. Vain hedelmiä tekevät emikasvit ovat käytännössä myrkyllisiä, sillä hedeyksilöt eivät tuota marjoja.

Marjakuusia ei yleensä juuri leikata, mutta ne sietävät sitä hyvin. Marjakuuset menestyvät Etelä-Suomessa. Se sopii yksittäiskasviksi, mutta myös ryhmiin sekä leikattavaksi aidanteeksi. Menestyy myös varjoisissa paikoissa, jopa talon pohjoisella seinustalla ja puuston alla.

Männyt (Pinus)

Vuorimäntyjä.

Mäntyjen monipuolisessa suvussa on myös pienikasvuisia lajeja ja muunnoksia. Vuorimännystä on matalakasvuinen kääpiövuorimänty (P. mugo ´Pumilio´), joka jää korkeudeltaan alle metrin. Se on kuitenkin kasvutavaltaan tiheä, joten ryhmään istutettuna siitä muodostuu peittävä kasvillisuus. Ensimmäisinä kasvuvuosina rikkakasvit pitää torjua. Vuosikasvaimia keväällä leikkaamalla kasvua voi rajoittaa.

Pensassembra (P. pumila)  muistuttaa kasvutavaltaan vuorimäntyä. Se on hidaskasvuinen, hiukan lamoava. Korkeutta kasville tulee 1 - 1,5 metriä. Versot peittyvät ruskeaan nukkaan. Pensassembra on kestävä aina Lappia myöten. Se viihtyy aurinkoisella tai puolivarjoisella kasvupaikalla. Neulaset ovat kauniin sinivihreät.

Tuivio, Microbiota decussata oikealla.

Siilikuusi, Picea abies ´Echinoformis´.

Kuvat Ella Räty.