Rönsyansikka peittää maata valossa ja varjossa
Vuoden 2009 toukokuun nimikkokasvit ovat tarjanruusu ja rönsyansikka. Tarjanruusu on isokokoinen, kesä–heinäkuun vaihteessa kukkiva pensas, joka menestyy lähes Oulun korkeudella. Rönsyansikka puolestaan on yksi monikäyttöisimmistä maanpeiteperennoista, sillä se viihtyy sekä auringossa että varjossa. Taimistoviljelijät ry valitsee vuosittain kutakin kasvukauden kuukautta kohden nimikkokasvit, yhden perennan ja yhden puun tai pensaan. ”Kuukauden kasvit” sopivat maamme ilmastoon, ja ne ovat helppohoitoisia ja terveitä.
Rönsyansikka (Waldsteinia ternata) näyttää parhaimmalta laajoina ”kasvimattoina”. Se viihtyy sekä aurinkoisilla että varjoisilla paikoilla ja jopa puiden ja isojen pensaiden alla, kunhan kasvualustaa on vähintään 20 sentin verran. Se leviää aluksi melko hitaasti maanalaisten ja maan päällä suikertavien rönsyjen avulla, mutta jo toisena vuotena istutuksesta laji kasvattaa runsaasti 20–30 cm pitkiä maarönsyjä.
Rönsyansikan kiiltävät, kolmiosaiset lehdet säilyvät suurimmaksi osaksi yli talven, joten kasvi peittää maanpintaa heti lumen sulettua. Lehdistö saattaa ruskettua lumettomilla paikoilla, mutta kuivuneet lehdet peittyvät keväällä nopeasti uusien versojen alle. Kukat ovat mansikan kukan kokoisia ja muotoisia, mutta keltaisia. Noin kolme viikkoa kestävä kukinta alkaa yleensä toukokuun puolivälissä.