Puutarha herää kevääseen

Kevätaurinko herättelee luontoa ja inspiroi kotipuutarhuria pimeän talven jälkeen puutarhapuuhiin. Keväällä korjataan talven tuhoja ja ravitaan kasvit uuteen kasvuun. Nyt on hyvä aika myös istuttaa uusia kasveja. 

Kevään ensimmäinen puutarha-askare on kalkitus. Kalkin voi levittää jo hangelle, jolloin se liukenee sulamisveteen ja imeytyy heti maahan. Lähes kaikki puutarhakasvit viihtyvät, kun maan pH eli happamuus on 6-7. Ainoastaan muutamat kasvilajit, kuten alppiruusut, pensasmustikat ja useimmat havukasvit viihtyvät happamassa maassa. Näitä kasveja ei kalkita. Muille kasveille puutarhakalkkia annetaan 1-3 kg/10 m² joka toinen tai kolmas vuosi.

Kun kasvit ovat lepotilassa eli silmut eivät ole vielä pullistuneet, on hyvä aika puiden ja pensaiden hoitoleikkauksille. Leikkauksilla pyritään ohjaamaan kasvua ja pitämään kasvit terveinä, kauniina ja elinvoimaisina. Turhia leikkauksia pitää kuitenkin välttää. 

Omenapuista leikataan vioittuneet, toisiaan hankaavat, sisäänpäin kääntyneet ja jyrkässä oksakulmassa kasvavat oksat. Lumen sulamisen jälkeen päästään leikkaamaan myös pensaita. Karviaisista ja herukoista leikataan vuosittain 3-5 vanhinta oksaa maata myöten poikki, jolloin pensaassa on aina vahvoja, satoa tuottavia oksia. Myös ryhmäruusut ja useimmat köynnösruusut leikataan joka kevät ennen silmujen avautumista. Ryhmäruusujen terveisiin versoihin jätetään muutama silmu ja ylimääräinen kasvu leikataan pois. Kuolleet versot poistetaan kokonaan. Näin varmistetaan vahva kasvu ja runsas kukinta. 

Nurmikko virkistetään kasvuun

Talven jäljiltä paljastuva nurmikko vihertyy nopeasti, kun tiiviiksi peitoksi painuneet lehdet ja kuolleet ruohot haravoidaan pois. Haravointi ilmastaa nurmikkoa ja päästää auringonvalon lämmittämään maata. Ennen haravointia maan on kuitenkin annettava kuivahtaa, sillä märällä nurmikolla kävely tiivistää maata turhaan. Vanhan nurmikon kasvua voidaan elvyttää hiekkapitoisella Multa Nurmikolle -katteella. Kate lisää nurmiheinien versomista ja parantaa kulutuksenkestoa. Kate levitetään keväällä haravoidun nurmikon päälle. Sopiva katteen paksuus on noin sentti. Katteen alla maan pieneliötoiminta vilkastuu, mistä seuraa maan rakenteen ja ilmanvaihdon paraneminen sekä juuriston voimistuminen.

Keväällä nurmikossa saattaa olla kohtia, joista nurmiheinät ovat kuolleet kokonaan. Ennen paikkauskylvöä maan pinta rikotaan esimerkiksi rautaharavalla voimakkaasti haravoiden ja päälle levitetään parin sentin kerros Multaa Nurmikolle. Nurmikonsiemenet peitetään kevyesti haravoimalla ja kylvös tiivistetään vaikka jaloin polkemalla. Kylvöstä pidetään tasaisen kosteana, kunnes siemenet ovat itäneet.

Lannoituksen aika on keväällä, kun nurmikko on jo lähtenyt kasvuun. Pitkävaikutteisia lannoitteita käytettäessä yleensä kertalannoitus keväällä riittää. Luonnonmukaisesta Biolan Nurmikkolannoitteesta ravinteita vapautuu pikkuhiljaa koko kesän ajan, eikä kasvu rehevöidy liikaa. Nurmikkolannoiterakeessa on mukana myös kalkkia, joten erillistä ylläpitokalkitusta ei tarvita. Lannoitettu, vahvassa kasvussa oleva tiheä nurmikko pystyy kilpailemaan paremmin myös sammalta ja rikkakasveja vastaan.

Lannoitus takaa kukoistuksen

Puutarhan monivuotiset kasvit, kuten perennat, pensaat ja puut, lannoitetaan vuosittain. Tätä sanotaan hoitolannoitukseksi. Hoitolannoituksen tarkoituksena on antaa kasveille sen verran ravinteita, mitä ne käyttävät kesän aikana kasvuunsa. Luonnonlannoitteista liukenee ravinteita pikkuhiljaa kasvin käyttöön koko kesän ajan, mikä helpottaa kotipuutarhurin töitä, koska kesänaikaisia lisälannoituksia ei tarvita. Tällaisia luonnonlannoitteita ovat esimerkiksi Biolan Yleislannoite ja Luonnonlannoite. 

Lannoitteiden annosteluohje kannattaa aina tarkistaa lannoitepakkauksesta. Kukkapenkkiin ja pensaille lannoitteet voidaan antaa pintalevityksenä, jolloin lannoiterakeet harataan kevyesti pintamultaan tai peitetään ohuella kerroksella puutarhamultaa. Suuremmille kasveille, kuten hedelmäpuille, lannoite annetaan sijoituslannoituksena. Tällöin puun juuristoalueelle tehdään rautakangella reikiä, joihin lannoite annostellaan. Näin puun juuret saavat hyödynnettyä ravinteet nopeammin.

Mitä uutta istuttaisin tänä keväänä? 

Tämän kevään puutarhatrendi on syötävät kasvit. Enää ei rakenneta pelkästään kivipihoja, vaan kiinnostus pienimuotoiseen hyötyviljelyyn on nousussa. Nyt halutaan yrttejä, salaatteja, vihanneksia, hedelmiä ja marjoja omaan puutarhaan.

Kevät on hyvää aikaa uusille istutuksille. Etenkin talvenarkojen lajien istutus ajoitetaan kevääseen, jolloin ne ehtivät juurtua kunnolla ennen talven tuloa. 

Kokeileva viherpeukalo istuttaa tänä keväänä säleikköpuuksi päärynän tai omenan taimen. Säleikköpuu mahtuu pieneenkin pihaan ja se tuottaa silti reilusti maisteltavaa syksyllä. Säleikköpuun taimet istutetaan noin 30 sentin etäisyydelle seinästä ja ohjataan kasvamaan puusäleikköä vasten. Oksat sidotaan säleikköön pehmeällä sidontanarulla. Versojen taivuttaminen ja sitominen vaakatasoon hillitsee pituuskasvua ja edistää kukkasilmujen muodostumista.

Parvekkeellakin voi kasvattaa vihanneksia

Kasvihuoneessa, parvekkeella ja terassilla on helppoa kasvattaa omat luonnonmukaiset tomaatit, kurkut ja vaikka melonit, kun kasvualustaksi valitaan Biolan Kasvusäkki. Kasvusäkissä on luonnonmukainen multa ja valmiiksi ravinteet koko kesän kasvulle. Kasteluun riittää pelkkä vesi. Kasvusäkkiin voidaan istuttaa kolme tainta. Kun Kasvusäkkiin hankitaan lisävarusteeksi Kasteluallas, on viljely vieläkin helpompaa. Kasteluallas on vesivarasto, josta kasteluvesi imeytyy kasvualustaan kapillaarisesti kasvin tarpeiden mukaan. Se mahdollistaakin punaposkisten tomaattien ja raikkaiden kurkkujen viljelyn esimerkiksi mökillä. Myös parvekeviljely on siistiä, kun kastelu hoituu Kastelualtaasta eikä ylimääräinen vesi valu lattialle.

Tomaatti, kurkku ja meloni ovat kaikki kylmänarkoja. Lasitetulle parvekkeelle ja lämmittämättömään kasvihuoneeseen taimet istutetaan toukoˆkesäkuun vaihteessa. Istutuksen jälkeen kasvupaikan ilman lämpötila ei mielellään saisi laskea alle 10 asteen. Vihannestaimet paleltuvat lämpötilan laskiessa lähelle nollaa, mutta jo alhaisissa lämpötiloissa saattaa esiintyä vioituksia. Esimerkiksi tomaatintaimet voivat kärsiä fosforinpuutteesta ja kasvusto saattaa värjäytyä violetinvivahteiseksi. 

Tomaatti ei tuota hedelmiä ilman onnistunutta tuuli- tai hyönteispölytystä. Avomaalla pölytys onnistuu yleensä hyvin, mutta kasvihuoneessa ja lasitetulla parvekkeella pölytys varmistetaan täristämällä. Jos tomaatit on tuettu narulla, kannattaa tukilankoja täristää pari kertaa viikossa. Tomaatti vaatii vain pienen liikkeen, että kukan heteiden siitepöly varisee emin luotille. Kukinnasta sadon kypsymiseen kuluu pari kuukautta. Kurkuntaimista satoa voidaan odottaa jo noin kuukauden kuluttua istutuksesta.

Tämä on Biolan Oy:n tiedote.