Maaperän ja kasvien kanssa tekemisissä oleminen vähentää allergiariskejä

Kaupungeissa asuvien ihmisten astmaan ja allergioihin voi löytyä osasyy asuinympäristön luonnon monimuotoisuuden vähäisyydestä ja ihon hyödyllisten mikrobien muuttuneesta koostumuksesta. Maaperästä ja kasveista peräisin olevat, iholla elävät bakteerit voivat tehostaa immuunipuolustusta ja estää allergioiden kehittymistä.

Iholla, hengitysteissä ja suolistossa elävät hyötymikrobit suojelevat tulehdussairauksilta. Koko mikrobikirjoon vaikuttavista ympäristötekijöistä tiedetään kuitenkin toistaiseksi vain vähän.

Ilkka Hanski Helsingin yliopiston biotieteiden laitokselta ja Tari Haahtela HYKS:n iho- ja allergiasairaalasta ovat ryhmineen tutkineet, miten ihmisten vähentyneet kontaktit luonnon monimuotoisuuteen vaikuttavat iholla viihtyvien hyötybakteerien valikoimaan ja ihmisten allergeeniherkkyyteen. Tutkimusten mukaan näyttää siltä, että maaperän ja kasvien kanssa tekemisissä oleminen vähentää allergisoitumisen riskejä.

Ryhmä tutki 118 satunnaisesti valittua Itä-Suomessa asuvaa koululaista. Jos nuorten asuinympäristössä oli paljon metsää ja maatalousmaata, heidän ihollaan oli laajempi bakteerivalikoima kuin nuorilla, joiden kodin läheisyydessä on enemmän rakennettua ympäristöä ja vesistöjä. Myös nuorten allergeeniherkkyys oli maaseudulla alhaisempi.

Hyödyllisiä bakteereita maaperästä ja kasveilta

Allergeeneille herkistyneiden nuorten iholla oli suppeampi valikoima gammaproteobakteerien ryhmään kuuluvia bakteereja kuin terveillä nuorilla. Terveillä nuorilla gammaproteobakteereihin kuuluvan Acinetobacter-suvun runsaudessa iholla ja heidän verestään mitatun, kehon tulehdusreaktioita hillitsevän interleukin-10-sytokiinin välillä oli merkitsevä yhteys.

Gammaproteobakteerit saattavatkin stimuloida soluja tuottamaan tätä elimistön immuunipuolustusta tehostavaa molekyyliä. Gammaproteobakteereita löytyy runsaasti muun muassa kasvien pinnoilta. Niitä on myös esimerkiksi heinäkasvien siitepölyhiukkasissa.

– Tutkimushanke on ollut erityisen jännittävä, koska siinä on yhdistetty tietoa aina elinympäristön rakenteesta ihmisten iholla eläviin bakteeriyhteisöihin ja immuunijärjestelmän toimintaan. Kaikki nämä ovat tavattoman monimutkaisia, ja oli suuri yllätys, että tutkimuksessa löytyi vahvoja todisteita luonnon monimuotoisuuden, ihon bakteeriyhteisöjen ja allergiaherkkyyden välisistä yhteyksistä, kertoo Ilkka Hanski.

Artikkeli julkaistaan PNAS-tiedelehdessä viikolla 19 otsikolla Environmental biodiversity, human microbiota and allergy are interrelated. Kirjoittajat: Ilkka Hanski (1), Leena von Hertzen (2), Nanna Fyhrquist (3), Kaisa Koskinen (4), Kaisa Torppa (1), Tiina Laatikainen (5), Piia Karisola (3), Petri Auvinen (4), Lars Paulin (4), Mika J. Mäkelä (2), Erkki Vartiainen (5), Timo U. Kosunen (6), Harri Alenius (3) ja Tari Haahtela (2)