Keski-Euroopan hyönteiskannan kaventuminen heijastuu myös Suomeen
Viime kesänä suoritetut tutkimukset Keski-Euroopassa ja erityisesti Saksassa osoittivat pölyttävän hyönteiskannan kaventuneen selvästi. Ilmiö on laajentunut, ja vastaavia tutkimustuloksia on saatu Suomessakin. Ihmisten pihanhoidollisten toimenpiteiden lisäksi hyönteisten elintilaa kaventaa ilmaston lämpeneminen.
- Puutarhan hoidossa ollaan nyt uusien haasteiden edessä, sillä ilmaston lämpeneminen on synnyttänyt uusia tuholais- ja kasvitauteja. Toisaalta kasvivalikoimakin on lisääntynyt jatkuvasti. Nykytrendi on kuitenkin siinä mielessä oikea, että myrkyllisten torjunta-aineiden käyttöä yritetään karsia. Etenkin nuorempi väestönosa tuntuu olevan tässä asiassa valveutunutta, sanoo luonnonmukaiseen puutarhanhoitoon erikoistuneen Esbau Oy:n Esa Jussila.
Pihanhoidolliset toimenpiteet ovat kaventaneet puutarhan hyvinvoinnin kannalta tärkeiden, pölyttävien hyönteisten elintilaa. Ihmiset haluavat pitää pihapiirinsä esteettisesti siistinä ja keräävät lehti- ja risukasat pois. Se vie hyönteisiltä kodin ja pesimispaikan, mikä heijastuu suoraan eliökantaan.
Risu- ja lehtikasat sekä muut erilaiset kuolleet luonnonmateriaalit sopisivat hyönteisten pesimätilaksi, mutta ihmiset kuljettavat lehtiroskatkin pois sen sijaan, että käytettäisiin lehtikomposteja, biologian tutkija ja Kemiönsaaren luonnonsuojeluyhdistys Kemiönsaaren Luonto ry:n puheenjohtaja Salla-Riikka Vesterlund (FM) kertoo.
Ylivoimainen enemmistö hyönteisistä elää erakkoina, mutta esimerkiksi pölytyksen kannalta erittäin tärkeät ampiais- ja mehiläislajit elävät yhdyskuntina. Keski-Euroopassa havahduttiin viime kesänä juuri yhdyskuntien määrän vähenemiseen, mikä heijastui negatiivisesti suoraan hedelmä- ja vihannestuottajien sadon määrään. Kohonnut keskilämpötila ja kuiva kesä olivat omiaan vauhdittamaan negatiivista kehitystä. Keski-Euroopan ongelmat heijastuvat Suomeenkin 2000-luvun alun lämpimän jakson aikana Suomeen tuli aiempaa enemmän tulokashyönteislajeja niin läheltä kuin kaukaakin. Lähitulokkaiden osuus uusista lajeista oli noin kolmannes. Suurin osa niistä tuli aivan Suomen rajojen lähialueilta, kuten Ruotsin Upplannin seudulta, Pohjois-Virosta tai Venäjän Karjalaista. Kaukotulokkaat olivat kotoisin pääasiassa Keski-Euroopasta, mutta myös Keski-Venäjältä ja jopa Ural-vuorilta asti.
Keski-Euroopan hyönteiskannan tappiot heijastuvat siis Suomeen tulevien uusien hyönteislajien määrän vähenemisenä. Lisäksi suomalainen ilmasto asettaa omat haasteensa tulokaskannan vakiintumiselle.
- Osa lajeista on täällä vain hetken, kun olot ovat suotuisat, mutta osa lajeista jää lajistoon pysyvästi. Lämpimät kesät nopeuttavat sellaisten hyönteislajien kehitystä, joiden sukupolvet ovat lyhytikäisiä. Herkimmän kehitysvaiheen eli toukkavaiheen aikaiset olosuhteet sekä lajien selviytyminen Pohjolan talvesta määrittävät tulokkaiden kohtalon kotimaamme lajistossa, Vesterlund sanoo.
Hyönteistietoa
- Hyönteisiä tunnetaan maailmalla yli miljoona lajia, ja ne kattavat noin puolet kaikista eliölajeista.
- Tuntemattomia lajeja on vielä paljon, hyönteislajien kokonaismääräksi on arvioitu 6-10 milj. lajia.
- Suomessa on n. 20 000 tunnettua hyönteislajia. Määrä kasvaa joka vuosi muutamalla kymmenellä.
- Uhanalaisia lajeja tällä hetkellä reilut 1 200. Uhanalaisimpia ovat ketojen, niittyjen ja soiden perhoset.
- 2000-luvun alun lämpimän jakson aikana tulokashyönteisten kanta kasvoi aikaisempaa nopeammin
- Osa uusista lajeista viihtyy Suomessa vain hetken aikaa, osa jää lajistoon pysyvästi.
- Lämpimät kesät nopeuttavat sellaisten hyönteislajien kehitystä, joiden sukupolvet ovat lyhyitä.
- Toukkavaiheen olosuhteet ja selviytyminen talvikaudesta määrittävät tulokaslajien kohtalon.
- Kulttuuriympäristöjen väheneminen on heikentänyt Suomen hyönteislajistoa.