5 klassista mokaa – ja kuinka niiltä voi välttyä

Kokemus on paras opettaja, sanotaan. Tässä kuitenkin kultaisia neuvoja, joiden turvin säästyt muutamalta yleiseltä kömmähdykseltä puutarhassasi.

1. Puu on istutettu liian lähelle taloa.

Seuraus: Lähellä rakennusta puiden muoto kärsii ja talon huollosta tulee vaivalloista. Varttuessaan puut saattavat myös varjostaa asuntoa liiaksi. Jos oksia leikataan toistuvasti, puu rasittuu ja saa helposti lahovikoja.

Mitä tehdä? Poista nuori puu, jos epäilet sen sijainnista koituvan myöhemmin harmia. Jos puu on vanha ja kookas, kutsu ammattitaitoinen puunkaataja paikalle.

Opetus: Hanki pihallesi vain puita, jotka mahtuvat sinne myös täysikasvuisina. Lehtipuista vaahterat ja tammet kasvavat leveäoksaisiksi ja jopa yli 20 metriä korkeiksi, eikä niitä pidä yrittää mahduttaa pieneen pihaan. Vanhan tammen latvus voi olla lähes yhtä leveä kuin puun korkeus, joten se on istutettava vähintään 10 metrin päähän talosta. Muita suuria jalopuita ovat jalavat, lehmukset ja saarnet. Poppelit kasvattavat lisäksi juuriaan viemäreihin ja salaojiin, joten älä istuta niitä ollenkaan pienelle pihalle. Männytkin karistavat kovasti neulasia ja käpyjä räystäskouruihin kasvaessaan liian lähellä taloa, ja lisäksi tahmeaa siitepölyä leviää ympäristöön alkukesästä. 

2. Kasveille on laitettu liian vähän multaa.

Seuraus: Liian ohuessa kasvualustassa kasvit kukoistavat hetken, mutta alkavat jo nuorina kitua. Kuivuus vaivaa, eikä kunnollinen juurtuminenkaan ole mahdollista. Puut saattavat jopa kaatua myrskyn tullen. Vain kalliokasvit selviytyvät ohuessa mullassa. 

Mitä tehdä? Nosta kasvit ylös ja kunnosta niille riittävän syvä kasvualusta tuomalla uutta multaa. Kohopenkki on hyvä ratkaisu, ja säästyt kaivamiselta.

Opetus: Kasvit tarvitsevat ravitsevaa multaa keskimäärin puoli metriä – pikkuperennoille riittää 30 senttiä, mutta suuret puut vaativat reilun metrin. Kasvualustat tiivistyvät ja painuvat esimerkiksi lumen alla, joten vuosittainen humuslisäys vaikkapa ohuella kompostikerroksella on tarpeen. Samalla multa myös pysyy elävänä ja ravitsevana. Kunnon kasvualustassa kasveista tulee pitkäikäisiä ja terveitä.

3. Kasvi on istutettu väärään paikkaan.

Seuraus: Kasvit voivat huonosti, kun ne eivät kasva niille luontaisessa ympäristössä. Näin ne vaativat jatkuvasti enemmän hoitoa.

Mitä tehdä? Siirrä kasvit niille suotuisaan paikkaan tai muuta kasvuoloja esimerkiksi rakentamalle paahteiselle paikalle kevyt varjo, vaikkapa pergola, suojaamaan kasveja.

Opetus: Matki luonnon oloja pohtiessasi kasveille sopivia istutuspaikkoja – kosteikon lajit menestyvät syvämultaisessa, vettä hyvin pidättävässä maassa, kivikkokasvit taas ohuessa, hiekansekaisessa mullassa. Puolivarjo on useimmille kasveille suotuisa paikka. Auringossa kasvit pärjäävät kivikkokasveja lukuunottamatta vain, jos niiden kasvualusta on riittävän paksu ja niitä kastellaan kuivina kausina. Syvässä varjossa vähenee kuviollisten kasvien, esimerkiksi valkokirjavalehtisten lajien, kirjavuus ja useiden lajien kukinnan runsaus. Joillekin ainavihannille lajeille, kuten marjakuusille ja perennoista muun muassa peittolehdille, varjo on mitä sopivin kasvupaikka.

4. Pensaat on istutettu keskelle nurmikkoa.

Seuraus: Puita ja pensaita on vaikea hoitaa, jos ne kasvavat nurmikossa. Esimerkiksi ruohonleikkuri vioittaa helposti puiden kuoria, eivätkä pensaan taimet pärjää kilpailussa tiiviin nurmikon kanssa.

Mitä tehdä? Kitke pensaiden alle kasvava ruoho pois ja levitä katetta. Istuta nurmikon tilalle pensaiden alle maanpeitekasveja, joiden juuristo on nurmikkoa matalampi ja harvempi.

Opetus: Älä kiirehdi uuden pihasi nurmikon kylvöä vaan istuta ensin kasviryhmät ja huolehdi, että niiden istutusalueilla on kylliksi kasvualustaa. Kylvä nurmikko vasta sitten, kun käytävät ja istutukset ovat kohdillaan. Estä nurmikon leviäminen pensaiden alle rajaamalla kasvualusta nurmikosta ja levittämällä mullan päälle katetta.

5. Kasvit on istutettu liian harvaan tai tiheään.

Seuraus: Väärä istutusetäisyys aiheuttaa kahdenlaista harmia. Liian harva istutus suo rikkaruohoille hyvän mahdollisuuden levitä väleihin. Liian tiheässä kasvit taas eivät saa kylliksi valoa ja niiden kasvu kärsii.

Mitä tehdä? Harvenna kasveja, jos huomaat niiden kasvun hiipuvan. Istuta lisää lajeja liian harvaan ryhmään. 

Opetus: Kasveja on helpointa hoitaa ja ne näyttävät parhailta kasvaessaan sopusuhtaisissa ryhmissä. Kasvit yleensä myös viihtyvät lähellä toisiaan. Pensaat ovat liian kaukana toisistaan, elleivät ne täysikasvuisinakaan muodosta yhtenäistä ryhmää. Puuryhmälle kasvutila on optimaalinen, jos puiden latvukset eivät kasva toistensa lomaan. Perennojen istutusetäisyys vaihtelee niiden koosta riippuen. Pienimmille riittää väliksi parikymmentä senttiä, maanpeitto- ja keskikokoisille perennoille 30–40 senttiä, suurille 70 senttiä ja jättiperennoille jopa metri.

Lähde: Annikki OIkkonen, Kotipuutarha 2/2009.