Heinäkuun kasvit viherherukka ja päivänliljat

Vuoden 2010 heinäkuun nimikkokasvit ovat viherherukka ja päivänliljat. Vain Suomessa viljeltävä viherherukka on erittäin makeamarjainen mustaherukan muunnos. Puutarha-ammattilaisten ja kotipuutarhurien suosimat päivänliljat viihtyvät aurinkoisilla paikoilla. Niiden koko- ja värivalikoima on poikkeuksellisen suuri. Kuukauden kasvit nimeää Taimistoviljelijät ry. Kullekin kasvukauden kuukaudelle valitaan yksi puuvartinen kasvi ja yksi perenna.

Makea suomalainen viherherukka

Mustaherukan vihreämarjaista muunnosta, viherherukkaa, viljellään ainoastaan Suomessa. Viherherukan marjoissa on enemmän sokeria kuin muilla herukoilla. Niiltä puuttuu lisäksi mustaherukalle tyypillinen vahva aromi, joka ei ole ihan jokaisen mieleen. Koska kypsät marjat ovat vihreitä, pikkulinnut eivät juurikaan verota viherherukoiden satoa. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus on jalostanut kolme viherherukkalajiketta ’Vertti’, ’Venny’ ja ’Vilma’. Ne menestyvät vyöhykkeillä I–IV(V) eli vielä Oulun korkeudella, kun kasvupaikka on suotuisa.

’Vertti’ on vanhin viherherukkalajikkeemme. Tämän kevään uutuudet ’Venny’ ja ’Vilma’ tuottavat satoa jopa ’Verttiä’ enemmän isojen marjojen ansiosta. Molemmat uutuudet ovat pystyoksaisia, mikä vähentää leikkaustarvetta. Niiden marjat eivät varise heti kypsyttyään. Erityisen C-vitamiinipitoisen ’Vennyn’ marjoista on mitattu parhaimmillaan C-vitamiinia 240 mg/100 g.

Päivänliljat hurmaavat ympäri maailman

Hyvin helppohoitoiset ja pitkäikäiset päivänliljat (Hemerocallis) kuuluvat maailman suosituimpiin perennoihin. Lajikkeita on rekisteröity yli 50 000, mikä takaa että päivänliljoissa riittää valinnanvaraa. Pienimmät 30-senttiset miniatyyrilajikkeet sopivat ruukkukasvatukseen parvekkeella ja terassilla. Isoimmat, jopa 150 senttiä korkeat lajit viihtyvät niukasti hoidettavissa puistoissa.

Eri päivänliljojen kukinta ulottuu kesäkuun alusta syksyyn. Yksittäinen lajike kukkii tavallisesti 2–3 viikkoa, mutta esimerkiksi tarhapäivänlilja ’Stella de Oro’ kukkii kesäkuusta syksyyn. Kukka voi olla muun muassa tähtimäinen, pyöreä, kerrannainen tai hämähäkkimäinen. Teriö saattaa olla keltainen, oranssi, kirkkaan punainen, roosa, violetinpunainen, valkoinen tai vaikkapa limetinvihreä. Kukat avautuvat yleensä aamulla ja sulkeutuvat illalla, mutta osa lajikkeista puhkeaa kukkaan yöllä. Moni päivänlilja tuoksuu ihanasti.

Päivänliljojen leveän heinämäiset lehdet muodostavat tiheitä, selvärajaisia mättäitä. Lehdistö kestää hyvin pikkupakkasia ja alkaa kasvaa varhain keväällä. Se pysyy vehreänä läpi kesän ja muuttuu syksyllä kauniin kelta-, oranssi- tai ruskeasävyiseksi.

Multavaa maata ja aurinkoista tai kevyesti varjoista kasvupaikkaa suosivat päivänliljat sietävät kuivuutta paksun juurakon ansiosta. Kun kasvupaikka on sopiva, erityishoitoa ei tarvita. Päivänliljoilla ei ole tavattu Suomessa pahoja tuholaisiakaan.