Elokuun nimikkokasveiksi on valittu metsämänty ja nauhukset
Kotoinen metsämäntymme on kasvutavaltaan moni-ilmeinen ja sopeutunut erityisesti kuiville kasvupaikoille. Näin elokuussa sen koristeellisuutta korostaa uusi raikkaanvihreä vuosikasvu. Laajasta nauhusten suvusta löytyy näyttäviä suurikokoisia ja runsaasti kukkivia perennoja. Taimistoviljelijät ry on nimennyt kuukauden kasvit.
Kotoinen metsämäntymme, Pinus sylvestris, kasvaa tyypillisesti valoisilla ja kuivilla hiekka- ja moreenimailla. Sitä käytetään hyvin paljon myös viheralueilla ja uusilla rakennusalueilla, sillä se viihtyy mainiosti tavallisesti kuivilla täyttömailla. Metsämännyn koristearvo on paras koko maapallolle levinneestä laajasta mäntyjen suvusta. Männyn sietäisi kokea tuntuva arvonnousu myös koristepuuna ja suomalaisten tulisi nähdä yksittäiset puut metsästä.
Metsämännystä löytyy muutamia erikoismuotoja, jotka pienikokoisina sopivat nykypihoihinkin. Pilarimännylle tulee leveyttä vain parisen metriä, sillä sen oksat kasvavat rungon myötäisesti ylöspäin. Pallomännyt ovat metsämännyn kääpiömuotoja, jotka ovat hidaskasvuisia ja jäävät alle kaksimetrisiksi. Niiden latvus on pallomainen. Sen sijaan varsinaiset kääpiömännyt muistuttavat kasvutavaltaan metsämäntyä, mutta niiden mittakaava on yli kymmenen kertaa pienempi.
Suuret nauhukset kukkivat näyttävästi
Suurikokoiset ja lehtevät nauhukset, Ligularia, peittävät nopeasti kasvupaikkansa leveillä lehdillään. Ne viihtyvät parhaiten puolivarjossa, mutta paksussa ja vettä pidättävässä kasvualustassa ne kukoistavat myös aurinkoisella paikalla. Runsasravinteinen ja vähintään puoli metriä paksu multava kasvualusta on perusedellytys onnistuneille nauhusistutuksille. Nauhukset sopivat erinomaisesti massaistutuksiin, mutta kookkaina kasveina niitä voi käyttää jopa yksittäin tai aivan pieninä ryhminä tehostekasveina perennapenkeissä.
Eri nauhuslajien korkeus vaihtelee metristä jopa kahteen ja puoleen metriin. Niiden näyttävät kukinnot ulottuvat selvästi lehdistön yläpuolelle. Nauhukset jaetaan kukinnon muodon mukaan kolmeen ryhmään. Osalla on kapeat ja korkeat tähkämäiset kukinnot, toisilla on leveät huiskilot ja sitten on vielä näiden välimuotona kartiomaiset kukinnot. Kaikki nauhukset kukkivat keltaisen tai oranssin eri sävyissä. Ne houkuttelevat puutarhaan näyttäviä perhosia.
Tähkäkukintoisista lapinnauhus, Ligularia ’Hietala’ aloittaa kukintansa aikaisin ja se sietää hyvin erilaisia kasvuolosuhteita. Aikaisin kukkii myös valtikkanauhus, Ligularia prezewalskii, jonka lehdet ovat syvään liuskoittuneita. Nimensä mukaisesti sen kukinto on erittäin pitkä ja kapea. Huiskilokukintoisista nauhuksista kallionauhus, Ligularia dentata, on yleisimpiä. Se kasvaa hiukan yli metrin korkuiseksi ja lehdet ovat pyöreähköjä. Siitä on saatavilla myös punalehtisiä muotoja. Nikonnauhus, Ligularia x palmatiloba on erityisen terve ja koristeellinen. Sillä on oranssit kukinnot ja liuskainen lehdistö. Soihtunauhus, Ligularia x hessei, kukkii vielä myöhään syyskuussakin.